Akiitsut suliffiillu
Kalaallit Nunaanni Eqqartuussiviup suliat nunatsinni akiliisinnaajunnaarnermut tunngasut tamaasa suliarisarpai.
Akiligassalinnut tunngasumik suliassat Kalaallit Nunaanni Eqqartuussiviup akiliisinnaannginnermi suliassat (akiligassalinnut suliassat) Kalaallit Nunaanniittut tamaasa suliarisarpai.
Tassa suliarisarpavut ilaatigut suliassat:
- Akilersuinermik unitsitsinerit
- Akiliisinnaajunnaarnerit
- Akuerineqartariaqartumik isumaqatigiissutit
- Akiitsunik iluarsartuineq
- Aktiaatileqatigiiffinnik aamma anparteqatigiiffinnik pinngitsaaliissummik atorunnaarsitsinerit
Akilersuinermik unitsitsinermik nalunaarut, akiliisinnaajunnaartutut nalunaarutigineqarnissannut qinnuteqaat, akuerineqartariaqartumik isumaqatigiissuteqarneq, qanoq akiliinissamik isumaqatiginninniarneq imaluunniit akiitsunik iluarsartuinermut qinnuteqaat tunniutissavat Kalaallit Nunaanni Eqqartuussivimmut:
- Ilinnut akiligassalik, Kalaallit Nunaanni inussutissarsiutigisaminik suliffeqarfiuteqarpat
- Ilinnut akiligassalik, Kalaallit Nunaanni eqqartuussisoqarfiit ilaanni angerlarsimaffeqarpat
Akilersuinermik unitsitsineq
Akilersuinermik unitsitsineq
Akilersuinermik unitsitsineq tassaavoq Kalaallit Nunaanni Eqqartuussivimmut nalunaarut, akilersuinitit unitsikkitit, akiligassaqarfigisatit akilersinnaannginnakkit. Akilersuinermik unitsitsinerup siunertaraa pissutsit nakkutigineqarnerisa nalaanni ”anersaartorfissaqartinneqartutit”, misissuineq ingerlatillugu, akiligassaqarfigisatit ataatsimut aaqqiivigineqarsinnaanersut.
Inuinnaat suliffeqarfiillu nalunaaruteqarsinnaapput akilersuinerminnik unitsitsillutik.
Nalunaarut nassiunneqassaaq Kalaallit Nunaanni Eqqartuussivimmut. Tassani allassimassapput ateq aamma suliffeqarfik sumi najugaqarfeqarnersoq imaluunniit illit sumi najugaqarnersutit aamma immaqa GER-normu imaluunniit A/S-imi, ApS.-imi nalunaarsuiffiup normua.
Nakkutilliinerup (nalinginnaasumik eqqartuussissuserisup) akilersuinermik unitsitsinerpit nalaani ikiussavaatit. Nakkutilliinermi akiligassaqarfigisat soqutigisaat ingerlattussaavai. Taamaattumik nakkutilliisup pingaarutilinnik aalajangiinitit tamaasa akuerisussaavai. Taamaattumik piareersimaffigissavat ”allanit aqunneqalernissat ".
Nalunaarummut ilanngunneqassaaq oqaaseqaat, eqqartuussissuserisup pineqartup suliassaq tigorusukkaa, aammalu eqqartuussissuserisoq attuumassuteqanngitsoq.
Nalunaaruteqarnermiit sapaatit akunneri pingasut qaangiutsinnagit eqqartuussiviup akiligassaqarfigineqartut ataatsimeeqatiginiarlugit aggersassavai, tassanilu aningaasatigut inissisimanerit sukumiisoq saqqummiunneqassalluni.
Akilersuinermik unitsitsineq aallaqqaammut qaammatinik pingasunik sivisussuseqartarpoq. Taanna sivitsorneqarsinnaavoq annerpaamik ukiumi ataatsimut qaammatit pingasukkuutaartumik.
Akilersuinermik unitsitsineq imatut nalunaarutigissavat
Akilersuinermik unitsitsinermut nalunaarut tamatigut
- allakkatigut pisassaaq
- akiligassaqartup atia najugaqarfialu ilanngunneqarsimassapput
- imaqassaaq siunnersuummik, kina nakkutilliisuussanersoq (nalinginnaasumik eqqartuussissuserisoq)
Nalunaarutiginninnermut aamma ilaatinneqassaaq nakkutilliisussatut siunnersuutivit oqaaseqaataa. Oqaaseqaammi inuup akuersissutigisimassavaa nakkutilliisoorusulluni. Nakkutilliisunngortussap aamma atsiortussaavoq kimulluunniit attuumassuteqarani – imatut oqaatigalugu suliffeqarfimmut tunngasumik soqutiginnittuunani.
Nalunaarutiginninnermut ilanngunneqassaaq uppernarsaat, atsiortut suliffeqarfik sinnerlugu qanoq iliuuseqarsinnaallutik. Erhvervs- og Selskabsstyrelsimit pisinnaavarsi pisortatigoortumik kina/kikkut suliffeqarfimmut sinniisuunersut (sinniisut allassimaffiata assilineqarnera). Assilineqarnera qaammatit pingasut sinnerlugit pisoqaassuseqassanngilaq. Aamma malittarisassat imaluunniit ataatsimeersuarnerup imaqarniliornerata assilinera uppernarsaatitut atorsinnaavarsi.
Nalunaarut, siornani piumasaqaatinik naammassinninngitsoq, atorsinnaanngilaq.
Akilersuinermik unitsitsineq nalunaarutigigukku, eqqartuussivimmut akitsuut akilertussaanngilat.
Akilersuinermik unitsitsineq pillugu annertunerusumik atuarsinnaavat akiliisinnaajunnaarnermut inatsimmi § 238.
Akiitsunik iluarsartuineq
Akiitsunik iluarsartuineq aaqqissuussineruvoq, tassani akiitsutit peerneqarsinnaallutik imaluunniit appartinneqarsinnaallutik. Inuinnaat kisimik akiitsumik iluarsartuunneqarnissaannik qinnuteqarsinnaapput.Akiitsutit iluarsartuunneqassappata, taava piumasaqaataavoq, piviusumik periarfissaqanngilluinnarnissat ukiut tallimat iluanni akilersinnaanissaannut.
Qanganitsanik akiitsoqaruit, ukiorpassuit ingerlanerini annikillisarniarsarisimasannik iluatsitsinatilli, taava periarfissaqarpoq akiitsunik iluartuussinissaq. Akiitsut atuisutut nalinginnaasutut akiitsuusussaanngillat, kisiannili akiitsut pinngorsimasut akissaarutivittoorsimagavit, akiliisinnaajunnaarsimagavit imaluunniit taakkununnga assingusumik atugaqarsimaguit.
Atukkatit paasinarluinnartuusariaqarput, taamaalilluni periarfissaqassalluni nalilissallugu, ukiut tulliuttut sisamat iluanni qanoq aningaasarsiaqassanersutit. Soorlu assersuutigalugu ilinniartuuguit, taava atukkatit suli paasinarluarsisimassanngillat.
Akiitsunik iluarsartuinermi akiitsut tamakkerlugit pineqarsinnaapput, imaluunniit tassaasinnaapput akiitsut ulloq aalajangersimasoq sioqqullugu akiitsuulersimasut. Akiitsutit appartinneqassappata, taava akiitsuit sinneri qanoq naafferartumik akilersussaneritit aalajangersaavigineqassapput.
Akiitsunik iluarsartuinissaq qinnutigisinnaavat immersugassaq manna atorlugu, taannalu Kalaallit Nunaanni Eqqartuussivimmut nassiutissavat. Aamma Kalaallit Nunaanni Eqqartuussivik qinnuigisinnaavat immersugassamik nasseqqullutit.
Qinnuteqannginninni pitsaassagaluaqaaq inatsisitigut siunnersorneqarneq imaluunniit eqqartuussissuserisoq oqaloqatigeqqaarukku, taamaalillutit akiitsunik iluarsartuinissamut piumasaqaatit pillugit ilitsersorneqassagaluaravit, aamma qinnuteqaat qanoq immersussanerit.
Kalaallit Nunaanni Eqqartuussiviup aggersassavaatit ataatsimeeqatiginiarlutit, qinnuteqaatit tiguneqareersimalerpat, aalajangerniarlugu akiitsunnik iluarsartuineq ilinnut tulluartuunersoq. Piareersarsinnaavutit apeqqutit allattorsimasut saqqummiunneqarsinnaasut atuarukkit.
Suliaq aallarnerneqarpat, taava Kalaallit Nunaanni Eqqartuussiviup ikiortaata eqqartuussissuserisup aningaasatigut inissisimanerit misissuataassavaa nalunaarusiorlunilu aammalu aningaasatigut missingersuusiorluni. Ikiorti tamatuma kingorna siunnersuusiussaaq akiitsunik iluarsartuinermi piumasaqaatit patsisillu atuutsinneqartussat suussanersut, taakkulu eqqartuussiviup aalajangiiffigissavai.
Akiitsunik iluarsartuineq
Akiitsunik iluarsartuineq
Akiitsunik iluarsartuineq aaqqissuussineruvoq, tassani akiitsutit peerneqarsinnaallutik imaluunniit appartinneqarsinnaallutik. Inuinnaat kisimik akiitsumik iluarsartuunneqarnissaannik qinnuteqarsinnaapput.Akiitsutit iluarsartuunneqassappata, taava piumasaqaataavoq, piviusumik periarfissaqanngilluinnarnissat ukiut tallimat iluanni akilersinnaanissaannut.
Qanganitsanik akiitsoqaruit, ukiorpassuit ingerlanerini annikillisarniarsarisimasannik iluatsitsinatilli, taava periarfissaqarpoq akiitsunik iluartuussinissaq. Akiitsut atuisutut nalinginnaasutut akiitsuusussaanngillat, kisiannili akiitsut pinngorsimasut akissaarutivittoorsimagavit, akiliisinnaajunnaarsimagavit imaluunniit taakkununnga assingusumik atugaqarsimaguit.
Atukkatit paasinarluinnartuusariaqarput, taamaalilluni periarfissaqassalluni nalilissallugu, ukiut tulliuttut sisamat iluanni qanoq aningaasarsiaqassanersutit. Soorlu assersuutigalugu ilinniartuuguit, taava atukkatit suli paasinarluarsisimassanngillat.
Akiitsunik iluarsartuinermi akiitsut tamakkerlugit pineqarsinnaapput, imaluunniit tassaasinnaapput akiitsut ulloq aalajangersimasoq sioqqullugu akiitsuulersimasut. Akiitsutit appartinneqassappata, taava akiitsuit sinneri qanoq naafferartumik akilersussaneritit aalajangersaavigineqassapput.
Akiitsunik iluarsartuinissaq qinnutigisinnaavat immersugassaq manna atorlugu, taannalu Kalaallit Nunaanni Eqqartuussivimmut nassiutissavat. Aamma Kalaallit Nunaanni Eqqartuussivik qinnuigisinnaavat immersugassamik nasseqqullutit.
Qinnuteqannginninni pitsaassagaluaqaaq inatsisitigut siunnersorneqarneq imaluunniit eqqartuussissuserisoq oqaloqatigeqqaarukku, taamaalillutit akiitsunik iluarsartuinissamut piumasaqaatit pillugit ilitsersorneqassagaluaravit, aamma qinnuteqaat qanoq immersussanerit.
Kalaallit Nunaanni Eqqartuussiviup aggersassavaatit ataatsimeeqatiginiarlutit, qinnuteqaatit tiguneqareersimalerpat, aalajangerniarlugu akiitsunnik iluarsartuineq ilinnut tulluartuunersoq. Piareersarsinnaavutit apeqqutit allattorsimasut saqqummiunneqarsinnaasut atuarukkit.
Suliaq aallarnerneqarpat, taava Kalaallit Nunaanni Eqqartuussiviup ikiortaata eqqartuussissuserisup aningaasatigut inissisimanerit misissuataassavaa nalunaarusiorlunilu aammalu aningaasatigut missingersuusiorluni. Ikiorti tamatuma kingorna siunnersuusiussaaq akiitsunik iluarsartuinermi piumasaqaatit patsisillu atuutsinneqartussat suussanersut, taakkulu eqqartuussiviup aalajangiiffigissavai.
Akiliisinnaajunnaarneq
Akiliisinnaajunnaarneq
Akiligassalik – inuk imaluunniit ingerlatsivik – akiliisinnaajunnaartutut nalunaarutigineqassappata, piumasaqaataavoq, akiligassalik akiliisinnaassuseqassanngitsoq.Akiliisinnaassuseqanngikkaanni, taava akiligassat piffissaq eqqorlugu akilerneqarsinnaaneq ajorput, akiliiniarnermilu ajornartorsiorneq qaanngiukkallartussaasussaanngilaq.
Akiligassalimmit aningaasanik pisassaqaruit, akiliisinnaajunnaartutut nalunaaruteqarnissaq qinnutigisinnaavat. Tamatumani pisariaqarpoq, akiliinnginnermut pissutaasoq tassaasariaqarpoq aningaasaateqannginneq, aammalu aningaasat pisassatit uppernarsaatissaqartikkitit – assersuutigalugu eqqartuussut, akiitsut allagartaat imaluunniit eqqartuussissutitaqanngitsumik isumaqatigiinneq.
Inuk ingerlatsivilluunniit, akiliisinnaassuseqanngitsoq, nammineq akiliisunnaajunnaartutut nalunaarutigineqarnissani piumasaqaatigisinnaavaa. Taamaattoqarpat ilanngutissavat pigisavit aningaasanik nalillit aamma akiligassavit naatsorsuusiorsimaneri aamma akiligassaqarfigisavit allattorsimaffiat.
Isumassarsiatsialaavoq eqqartuussissuserisumik oqaloqateqarnissaq, akiliisinnaajunnaarnermik nalunaaruteqartoqarnissaata qinnuteqaatiginnginnerani. Aamma inatsisitigut siunnersorneqarsinnaavutit, qanoq akiliisinnaajunnaarnermik nalunaaruteqarnissaq qinnutigisinnaanerit, aningaasarsianut piumasaqaataasut naammassisimagukkit.
Akiliisinnaajunnarnermik nalunaaruteqarnissaq qinnuteqaatigalugu tunniussiguvit taava qularnaveeqqusiisimassaatit, suliami aningaasartuutaasimasut akilersinnaanerinut. Qularnaveeqqusiinerup annertussusissaa Kalaallit Nunaanni Eqqartuussivimmit aalajangerneqassaaq tunniunneqassallunilu eqqartuussivik akiliisinnaajunnaarnermut tunngasumik aalajangiinnginnerani. Suliami aningaasartuutit aatsaat akilertussanngussavatit paasinarsippat, akiliisinnaajunnaartup pigisaanit taakku akilerneqarsinnaanngippata.
Akiliisinnaajunnaarnermik nalunaarutiginninnissamik qinnuteqaat nassiutissavat Kalaallit Nunaanni Eqqartuussivimmut. Tassani allassimassaaq akiligassallip atia najugaalu aamma illit kiisalu immaqa piginneqatigiiffiup Aktianik piginneqatigiiffiit nalunaarsorsimaffiata normua, ApS.-imik piginneqatigiiffiit nalunaarsorsimaffiata normua imaluunniit GER-normua. Aamma ilanngullugu allassimassavat aningaasat qanoq annertutigisut, aningaasallu suna pillugu akiligassaanersut taavalu oqarasuaativit normua.
Akissarsialiuguit, aningaasarsiassaraluatit imaluunnit feriepengesiassaraluatit tigusimanagit, taava aningaasartuutinut illit qulakkeerissanngilatit, akiliisinnaajunnaarnermik nalunaaruteqartoqarnissaa piumasaqaatigalugu tunniussissagaluaruit. Taava naalagaaffiup aningaaseriviata aningaasartuutit, akiliisinnaajunnaartup pigisaanit aningaasanik akilerneqarsinnaanngitsut, akilerneqartussaapput.
Akiliisinnaajunnaarnermut aalajangiineq
Akiliisinnaajunnaarnermut aalajangiineq
Eqqartuussisup aalajangiinera, akiligassalik akiliisinnaajunnaartutut suliarineqalissa-soq, taaneqartarpoq akiliisinnaajunnaartutut aalajangiivineqartoqEqqartuussineq aatsaat tamanut ammarneqassaaq, akiliisinnaajunnaartutut aalajangiinerup oqaatigineqarneraniit.
Akiligassallip piffissamit tassanngaanniit pigisani nalillit atorsinnaajunnaassavai.
Eqqartuussisoq Statstidende aamma AG-mi akiliisinnaajunnaarneq annoncetut saqqummiutissavaa.
Pigisanik nakkutilliisoq akiligassaqarfigisanut ilisimaneqartunut allagaqassaaq akiliisinnaajunnaarneq ilisimatitsissutigalugu.
Ingerlatsivik, peqatigiiffik imaluunniit assigisaat akiliisinnaajunnaartutut aalajangiivigineqarpata, taava eqqartuussisup tamanna Erhvervs- og Selskabsstyrelsimut nalunaarutigissavaa.
Akiliisinnaajunnaarnerup sunniutai
Akiliisinnaajunnaarnerup sunniutai
Akiliisinnaajunnaarnermi akiligassallip pigisani nalillit aalajangersaavigisinnaajunnaartarpai, soorlu biili, illu, aningaaserivimmi kontoni assigisaallu. Pigisat nalillit tamatuma kingorna tassaalersarput akiliisinnaajunnarnermi pigisat, taakkulu aalajangersaavigineqartarput akiliisinnaajunnaarnermi pigisanik aqutsisumik, taannalu akiligassaqarfigisanit qinerneqaartarpoq eqqartuussisumit imaluunniit akiligassaqarfigiasnit. Akiliisinnaajunnaartup pigisaanik aqutsisoq tassaavoq eqqartuussissuserisoq, taassumalu akiliisinnaajunnaartup pigisaasa suliarineqarnissaannut isumaginnittuusarpoq.
Akiliisinnaajunnaarnermi maleruagassat nassaarineqarsinnaapput akiliisinnaajunnarnermut inatsisip immikkoortuisa II-ani, kapitalini 3-miit 18-imut.
Ingerlateqqitassanngortitsineq
Ingerlateqqitassanngortitsineq
Malittarisassatut pingaarnerpaatut maalaarutigisinnaavatit (ingerlateqqitassanngortissinnaavatit), eqqartuussivimmit imaluunniit Kalaallit Nunaanni Eqqartuussivimmi aalajangiinerit.Eqqartuussut ingerlateqqitassanngortinneqaraangat tamanna taaneqararpoq suliareqqitassanngortitsineq.
Aalajangiineq ingerlateqqinneqaraangami tamanna taaneqartarpoq aalajangeqqitassanngortitsineq.
Eqqartuussisuuneqarfik suliami suliareqqitassanngortitami aalajangeqqitassanngortitamiluunniit aalajangereeruni, siusinnerusukkut eqqartuussisoqarfimmi Kalaallit Nunaata Eqqartuussivianiluunniit aalajangiussaq atuuttussaajunnaartarpoq.
Paasissutissat kingulliit: 14. maajip 2020